Kun väsyttää lauantaina

Ei niin seksikästä asettelua, tuore herbsi puuttuu pinnalta ja lautasenreunoja ei ole siistitty.

MUTTA kun se vaan maistuu niin hyvältä

- lauantai dinneriä väsyneille

SIPULIKEITTO, ravintoa sielulle jos mikä

Tämä sipulikeitto on omia all time favoritteja. Inspiraatiota otan nykyjään aina tämän kohdalla blogista A la Gourmande, jonne pääset klikkaamalla tästä . Edellä mainitusta blogista löytyy herkullinen resepti sipulikeitolle ja jotenkin siitä vaan saa niiiin sopivaa fiilistä tämän ruokalajin kokkailuun, että etsin sipulikeittoa kokatessani tuon reseptin kuvineen esille, sijoitan mäkkiläppärini keittiön betonitasolle ja alan säätää omaa versiotani kulloinkin keittiöstä löytyvistä aineksista. Tämän lauantain settiin sattumalta löytyi tuon mainitun reseptin leivän muotoista leipääkin, eipä ole aiemmin noin saman muotoista sattunut jos kuvia vertaa. Vaan kuten sanottu, omani tämän kertainen versio on väsyneen lauantain ruokaa. Rennolla otteella ja tällä(kin)  kertaa pingottamatta kuvien kanssa - näytetään rehellisesti sellainenkin annos joka ei kauneudella koreile ja jonka erinomaisuus selviää vasta tuoksusta kun tämän valmistaa ja siitä taivaasta joka aukeaa kun tätä maistaa! 

Sipulikeitto kahdelle väsyneelle

2-3 makeaa sipulia (n. 250-300g)

4-6 salottisipulia (koosta riippuen, pieniä enemmän)

5 suurta valkosipulin kynttä

kuivattua timjamia, rosmariiniä ja 2 laakerin lehteä

mustapippuria rouhittuna

voita

oliiviöljyä

tummaa ruokosokeria

n. 5-6 dl kana ja/tai lihalientä

2dl valkoviiniä (riesling tai pinot grigio)

hyvää leipää

hyvää vahvaa juustoa raastettuna (nyt cheddar)

Kuumenna kasarissa/paksupohjaisessa kattilassa reilu köntti (3rkl) voita ja iso loraus oliiviöljyä (2-3rkl).  Lisää kaikki sipuli suikaloituna, ronskisti vaan erikokoista suikaletta. Kuullottele kaikessa rauhassa pehmeäksi, aikaa se ottaa sen verran, että ehdit lukaista parit FB päivitykset, juosta hämmentämässä ja avata valkkaripullon. 

Jos omistat induktiolieden, voit tässä kohtaa kiehauttaa valmiiksi vettä lientä varten, mutta muuten kannattaa tämäkin tehdä aiemmin. Eli liemeen, kiehuvaan veteen lisätään sitten esim. fonduechef "kuutio" kanaliemijutskaa ja lisäksi vaikka loraus vasikka fondia kuten minä tein, mutta maun mukaan ja pääasia on, että siinä puolessa litrassa on oikeasti makua. Maista. Se yleensä auttaa pitkälle.

Kuullotettujen sipulien joukkoon sitten vähän sokeria, siis joku teelusikka tms. Lämpöä lisää ja karamellisointia kehiin. Älä ruskista ja jos ei oikeen taho väriä tulla niin älä välitä, hyvänmakunen soppa on tulossa kuiteskin.

Seuraavaksi lisätään yrtit, koska on kuivatusta nyt kyse. Eli mausteet sipulien sekaan, vähän hämmentelyä ja päästään liemi osuuteen. Lisää joukkoon 1dl valkkaria, sekoita ja lisää joukkoon kanalihajokuliemesi. Sitten annetaan porista hiljalleen vajaan tunnin verran, ja jos unohdut katsomaan vaikka sitä Die Hard nelosta niin enemmänkin aikaa saa kulua ;) Lisäät vaan sitä valkkaria sen toisen desin jos liemi näyttää hävinneen liikaa. Itseasiassa se extra desi ei ole pahitteeksi vaikka olisit säntillisesti vahtinut soppaa ja kelloa. Kaada edes lasiisi mokoma!

Kun sipulikeitto on saanut muhia ja olet maistamalla todennut maun olevan kohdillaan (jos ei ole, niin auttaisko lisä suola? kokeile, usein jää kiinni siitä) niin on aika tehdä keiton aatelointi. Leikkaa hyvästä leivästä (itsellä oli tällä kertaa Knosoksen järkyn hyvää oliiviöljyleipää), esim. vaaleasta maalaisleivästä, ronskit viipaleet. Annostele keitto uunin kestäville lautasille, paina leipäviipaleet keittoon, peitä ne juustoraasteella ja gratinoi uunissa n. 225 asteessa kunnes juusto sulaa ja saa ihan skidisti väriä. Eli noin 5-8min.

Sitten. Ota lautanen varoen jonkin alustan kanssa mukaasi, vaikka ruokapöytään tai sitten sinne teeveen eteen, varo, on kuuma! Ota viinilasi valkkarilla! ja rentoudu. nauti. ole. Ah. 

Sielu lepää.